Vaikka tahti on olennainen käsite musiikissa, miksi sitä viljellään niin yleisesti
tanssitunneilla? Varsinkaan alkeistunnin osallistujat eivät välttämättä ole tutustuneet musiikinteoriaan, eli
tahti-käsitteen käyttäminen ei auta heitä yhtään.
Vaikka synkooppi on muusikolle tärkeä termi, miksi sitä on hoettava tanssitunnilla? Useimmat tanssinohjaajat,
-opettajat tai -valmentajat eivät itsekään tiedä mikä on synkooppi, eivätkä he
edes tiedä, etteivät he tiedä. On ikävä musiikkia opiskelleena kuulla puppua opetettavan - puhumattakaan siitä,
miten typerän kuvan uskottavuutensa menettänyt ohjaaja itsestään antaa. Mitä termin jankkaamisesta hyötyy oppilas,
joka ei tiedä, mitä synkooppi tarkoittaa?
Onko sama, sanotaanko, että joku ei tanssi rytmissä vai että hän ei tanssi tahdissa? Ei. Nopeatahtinen?! Onko
tempo ja rytmi sama asia - nopeatempoinen vai nopearytminen? Hmm. Ei olekaan enää niin selvää, mikä sanojen oikea
merkitys on.
Swingtanssijan ei tarvitse tietää rytmiikasta kaikkea. Musiikin teoria on tärkeää
jokaiselle, joka musisoi, mutta tanssijalle melodia tai harmonia ei ole aivan yhtä tärkeä kuin rytmi, joten
säveltapailua ei tanssiakseen tarvitse opiskella. Melodiaan tai harmoniaan törmätään siinä vaiheessa, kun
myöhemmässä tanssiopintojen vaiheessa halutaan tunnistaa rythm'n'blues esimerkiksi swingistä. Ilman rytmiä
emme pääse edes opintojen alkuun.
Musiikissa, kuten puheessakin, on erotettavissa kaksi toisistaan erillistä asiaa: rytmi ja melodia. Sama kappale
voidaan soittaa samalta "korkeudelta", siis esim. samassa sävellajissa tai nuotti tuottaa samalla taajuudella,
mutta kappale esitetäänkin hitaasti tai nopeasti.
Kappale voidaan myös soittaa "korkeammalta" tai "matalammalta", mutta saman tempoisena (samalla "nopeudella")
tai eri tahtilajissa (tähän palataan jäljempänä).
En suostu kuulemaan väitteitä, että jollain ei ole rytmitajua. Kaikki ovat syntyneet sisäisen metronomin kanssa:
sydämen. Kaikki, jotka voivat ja osaavat kävellä, osaavat luonnostaan tuottaa tasaisen rytmin. Mikä siis on rytmi?
Rytmi on vaihtelua - esimerkiksi hiljaisuuden ja iskun vaihtelua, kuten kaiku askelten.
Ihmisessä on sisäänrakennettuna ainakin yksi helposti tunnistettava rytmi: sydämen syke. Kuten pulssikin
voi vaihdella hitaasta nopeaan tai säännöllisestä epäsäännölliseen, muutkin rytmit toki voivat. Rytmin
peruselementtejä ovat iskut ja tauot, eli tihentymien ja harventumien vaihtelu. Tiheä kohta voi kuvataiteessa
tarkoittaa vaikkapa mustia viivoja, harventumat vaikkapa valkoisia viivoja. Näin kuvataiteessakin on mahdollista
ilmentää rytmiä, ja esimerkiksi suojatiessä on säännöllinen ja tunnistettava rytmi. Kaikkialla on rytmiä:
puhelinpylväiden rivistö rytmittää rakennettua maisemaa. Näin myös musiikissa - äänen ja hiljaisuuden,
äänekkäämmän ja hiljaisemman äänen vaihtelu jne. saa ihmiskorvan tunnistamaan rytmin.
Helpoin tunnistettava on säännöllinen rytmi. Vaikeasti rytmiksi tunnistettavia ovat erittäin hitaat ja erittäin
nopeat rytmit, sekä epäsäännölliset rytmit. Isku (engl. beat) on varsinkin rytmimusiikissa helposti tunnistettava
yksikkö. Iskujen säännönmukainen toistuminen on helppo havaita . . . . . . . . , paitsi jos iskut seuraavat
toisiaan erittäin harvassa tai tiuhassa. Esimerkiksi yksi isku joka 86 minuutin välein on vaikea tunnistaa pelkän
kuulon avulla säännölliseksi rytmiksi
. . ., samoin kuin heti toistensa perään toistuvat iskut, jotka kuulostavat jo katkeamattomalta pitkältä tasaiselta ääneltä________. Vaihtelevuus, esimerkiksi nopeutuminen ja hidastuminen, on mahdollista havaita:
..... . . . . . . . . . . . . . . . . . ...........
. . . . . . . . . . . . . . . . . ........... . . .
Vaihtelevilla rytmikuvioilla on joskus erityisiä nimiä, jos ne ovat yleisesti käytettyjä: valssi, beat, synkooppi,
clave.
Rytmistä voit lukea lisää Tampereen yliopiston sivuilta. Siellä voit myös kuunnella erilaisia rytmejä ja tahtilajeja.
Rytmi voi siis vaihdella hitaasta nopeaan. Sillä on siis tempo, nopeus. Tempo-termin muistaa "nopeatempoisesta"
ja sillä tarkoitetaan siis iskujen tiheyttä. Sama kappale voidaan siis soittaa hitaassa tai nopeassa tempossa.
Tämä oli siis tempo, mutta mikä on tahti?
Ennen kuin voimme paneutua tahdin käsitteeseen, täytyy puhua nuottien aika-arvoista. Sillä aiheena on vain
musiikinteoria tanssijan kannalta, en käsittele melodiaa, nuottien taajuuksia ("korkeutta"), intervalleja,
harmoniaa, enkä esim. sävellajeja. Käsittelen vain musiikin rytmiikkaa.
Nuotti on ääni, tauko on hiljaisuutta. Nuotilla, kuten myös tauolla on siis aika-arvo (kuinka kauan se kestää)
ja nuotilla lisäksi sijainti nuottiviivastolla, eli taajuus (korkea tai matala ääni). Aika-arvo kiinnostaa tansijaa,
sillä sen avulla selitetään käsitteet tahti, synkooppi ja esim. valssi tai masurkka, boogie-woogie tai salsan
clavet.
Yleisimmät nuottien ja vastaavien taukojen aika-arvot ovat:
| Kokonuotti 1/1 | ![]() |
Kokotauko1/1 | ![]() |
| Puolinuotti 1/2 | ![]() |
Puolitauko 1/2 | ![]() |
| Neljäsosanuotti 1/4 | ![]() |
Neljäsosatauko 1/4 | ![]() |
| Kahdeksasosanuotti 1/8 | ![]() |
Kahdeksasosatauko 1/8 | ![]() |
| 1/16 | ![]() |
1/16 | ![]() |
| 1/32 | jne. | 1/32 | jne. |
Nuotteja voidaan merkitä monella vaihtoehtoisella tavalla. Samoin kuin matematiikassa,
kokonaista (yhtä) vastaa kaksi puolikasta, edellisiä neljä neljäsosaa jne. Nuottien ja taukojen aika-arvoista
voi tehdä seuraavanlaiset vertailutalukot:
| 1/1 |
![]() |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 1/2 |
![]() |
![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 1/4 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||
| 1/8 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||
| 1/16 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|||||||||||||||||||||
| 1/32 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Voidaan myös kirjoittaa helppolukuisuuden lisäämiseksi tai
muun jaottelun vuoksi vaikkapa näin - muitakin vaihtoehtoja on, kuten aina yhteenlaskussa.
(Legatokaaret, jotka osoittavat, että nuotit soitetaan yhteen, ilman "pätkimistä" puuttuvat
fonttiongelman takia vielä hetken):
TÄHÄN
Tauoilla on vain yksi merkintä:
TÄHÄN
Seuraavaksi voimmekin tutustua tahdin käsitteeseen ja tahtiosoituksiin
(vasta tulossa, valitettavasti)