Nelitahtimoottori käynnistyy

麻縄で縛った場合、縄がよじれていたり、重な っていたり、 結び目が体に当たっていたりするのは、そこに負担がかかるので、 通常はやってはいけないことです。 [縄の責め]の続きを読む

Tahti, nuottien aika-arvot, kappaleiden tahtiosoitukset ovat kiinnostavia tanssijan kannalta, jos haluaa ymmärtää mikä on synkooppi tai fraasi. Vaikka sekä synkoopilla että fraasilla on sekä tiukat että väljät määritelmänsä, on käsitteiden tuntemisesta hyötyä tanssin opiskelussa korkeammalla tasolla.

Seuraavaksi voimmekin tutustua tahdin käsitteeseen ja tahtiosoituksiin.

Tempo kertoo musiikin nopeudesta.
Rytmi on elementti, joka jäsentää musiikin aikaa.
Tahti taas on lyhin itsenäinen musiikillinen jakso, joka rytmimusiikissa käsittää tavallisesti tyylille ominaisen kokonaisen tai puolikkaan rytmikaavan, esimerkiksi valssissa kokonaisen yy-kaa-koo -jakson. Tahtiin kuuluu aina ainakin yksi painollinen ja painoton nuotti/tauko. Tahdit erotetaan toisistaan tahtiviivalla.

Tahtilaji ilmaisee iskujen (nuottien tai/ja taukojen) lukumäärän ja aika-arvon tahdissa. Tahtilajin ollessa 4/4 sisältää kukin tahti neljä kappaletta neljäsosanuotteja tai -taukoja. Ylempi numero kuvaa iskujen lukumäärää, alempi iskun "kokoa", aika-arvoa, joka on sillä kertaa valittu lähtökohdaksi. Täten tahtilajin ollessa 2/4 (luetaan: "Tahtilajin ollessa kaksi neljäsosaa") jokaisessa tahdissa on kaksi kappaletta neljäsosanuotteja tai- taukoja. Edellisellä sivulla selitetyin nuottien aika-arvomerkinnöin esimerkki 2/4-tahtilajista on seuraavanlainen:

Tahtilajeja voi olla tasajakoisia ja kolmijakoisia. Lisäksi on joukko omituisia, harvinaisia tahtiosoituksia, joita tanssija, varsinkaan paritanssija, ei tarvitse. Tasajakoisia tahtilajeja ovat 2/4 ja 4/4, eli humppa, booge woogie, lindy hop, jenkka, polkka, foksi, tango ja niin edelleen. Kolmijakoisia ovat ne tahtilajit, joiden tahtiosoituksessa ylinnä on kolmella jaollinen numero (3/4 tai 6/8). Kolmijakoisia tansseja ovat muiden muassa valssi, polska, hambo, menuetti ja masurkka. Koska 2/4-tahtilajissa oleva kappale voidaan yhtä hyvin kirjoittaa 4/4-tahtilajiin, ja 3/4 6/8-tahtilajiin, miksi sitten on niin monta erilaista merkintää? Yksi selitys löytyy aksentoinnista. Kolme neljäsosaa -tahtilajissa ensimmäinen kolmesta iskusta tahdissa saa suurimman painon, aksentin, korostuksen, ehkä volyymin. Koska 6/8-tahtilajissa tahtiin mahtuu enemmän nuotteja, ja aksentti valitaan yleisimmin soitettavaksi tahdin ensimmäiselle (yhdelle) nuotille, osuu painavia aksentteja 6/8-tahtilajiin kirjoitetulle kappaleelle harvempaan kuin 3/4-muotoon kirjoitetulle. 6/8 tahtilajiin kirjoitetun kappaleen yksi tahti siis aksentoidaan yleensä näin: painava-kevyt-kevyt, keskipainava-kevyt-kevyt. Toinen selitys löytyy siitä, että kolmea ei voi jakaa tasan kahdella, mutta kuuden voi jakaa sekä kolmella että kahdella. Näin ollen 6/8 saadaan kuulostamaan tasajakoisemmalta kuin 3/4: 2 iskua, jotka koostuvat kolmesta kahdeksasosanuotista kumpikin, kolmeen iskuun mahtuvan, aina kahden kahdeksasosan sijasta. Käytännön syistä joskus on kätevää käyttää 6/8-merkintää siksikin, että kappale on nopea, siinä on paljon kahdeksasosia. Olisi epäloogista valita tahtiosoitus, joka ei kuvaa mitenkään varsinaisia käytettyjä aika-arvoja.

Tahtilajit siis kuulostavat keskenään erilaisilta vaikka tasajakoiset voidaan kaikki korvata toisillaan ja kolmijakoiset toisilla kolmijakoisilla. Aksentointi vaikuttaa kuitenkin kappaleen tyyliin. Jotta tanssijat pystyisivät kommunikoinaan keskenään - varsinkin kirjallisesti, mutta myös esimerkiksi tanssitunnilla - rytmityksen hienouksista, synkopoinnista tai vaikka vain perusaskelien ajoituksesta, olisi käytännöllistä voida käyttää yhtenäisiä termejä. Näillä varsinkin afroamerikkalaisperäistä musiikkia kuvaavilla termeillä voi kommunikoida myös muusikoiden kanssa.

4/4-tahtilajissa neljäsosat ovat painollisia säveliä eli iskuja (beat). 4/4-tahdin ensimmäistä iskua kutsutaan pääiskuksi (downbeat) ja kolmatta sivuiskuksi (stronger afterbeat). Tahdin kakkosta ja nelosta kutsutaan takapotkuiksi (backbeat). Afroamerikkalaisessa musiikissa keskeisimmät rytmijaot on neljäsosapulssi ja iskuparin mittainen marssikuvio, jossa vuorottelevat matalampi sävel pää- ja sivuiskuilla ja korkeampi sävel(kimppu) takapotkuilla. 3/8-, 6/8-, 9/8- ja 12/8-tahtilajeissa viivan yläpuoliset numerot ovat kaikki kolmijakoisia, joista jokaisen kolmen ryhmän ensimmäinen sävel saa painon, kuten yllä todettiin. Esimerkiksi 12/8 painottuu YY-kaa-koo KAA-kaa-koo KOO-kaa-koo NEE-kaa-koo. Kaikki aksentit eivät kuitenkaan ole välttämättä yhtä "painavia". Tanssijoita vähemmän kiinnostavia tahtilajeja ovat yhdistelmät kaksi- ja kolmijakoisia iskualoja. Esimerkiksi 7/8-tahtilaji voi jäsentyä seuraavilla tavoilla: 4/8 + 3/8 ja 3/8 + 4/8. On kuitenkin paljon kuuluisia sävellyksiä, jotka edustavat poikkeavia tahtilajeja, esimerkiksi Dave Brubeckin jazzbiisi Take Five , joka on tahtilajissa 5/4. Progressiivinen jazz/rock käyttää paljon outoja tahtilajeja, ja mainoksista muistan ainakin Elisan televisiossa pyörivän mainoksen. Englanninkielisessä Wikipediassa on lista sävellyksistä, joilla on outo tahtilaji.

Iskuala on hieman hankalampi termi, mutta on olennainen tanssijalle, joka myöhemmin haluaa tutustua synkoopin käsitteeseen. Iskuala tarkoittaa korollisen ja sitä seuraavan yhden tai kahden korottoman tahtiosan kokonaisuutta. Tasajakoisessa rytmissä iskuala muodostuu korollisesta ja korottomasta tahtiosasta. Tavallisimmissa tasajakoissa, eli käytännössä 4/4-tahtilaijeissa tarkoitetaan iskualalla siis yhtä kokonaista, eroteltavissa olevaa osaa - tässä tapauksessa kertautuvaa 2/4-jaksoa. (Monissa kappaleissa tunnistettavissa matala-korkea, matala-korkea (esim. seksti) tai bassorumpu-haitsu/virveli, bassorumpu-haitsu/virveli -jaksoina.)

Kolmijakoisessa rytmissä iskuala muodostuu korollisesta ja kahdesta korottomasta tahtiosasta.

Kolmivaihtoinen rytmi muodostuu tasajakoisista iskualoista, jotka ovat eri pituisia suhteessa 2:1.

Viisivaihtoinen rytmi muodostuu kolmijakoisista ja lyhyistä tasajakoisista iskualoista, jotka ovat eri pituisia suheessa 3:2.

Seitsenvaihtoinen rytmi muodostuu tasajakoisista ja kolmijakoisista iskualoista, jotka ovat eri pituisia suhteessa 4:3.

Synkooppi on painottomalta puoliskolta alkava, iskualarajan ylittävä painollinen sävel. Synkooppi esiintyy tavallisesti rytmisenä ennakkona, jossa melodian harmonisesti painollinen sävel tai sointu aikaistuu alkavaksi edellisen iskualan puolella. Synkopointia pidetään afroamerikkalaisen rytmiikan keskeisimpänä ominaisuutena.

Kolmimuunteisuus eli swing-artikulaatio (triplet phrasing) tarkoittaa kahdeksasosien esittämistä tavalla, jossa painollinen puolisko on pidempi kuin painoton puoliskon suhteessa 2:1. Kolmimuunteisuus on siis iskualan jakamista kolmeen samanpituiseen osaan, joiden muodostamaa rytmijakoa kutsutaan yleisesti trioleiksi, joten rytmin pohjajako (subdivision) on triolipohjainen.

Tempomerkintä ilmaisee sitä, kuinka monta iskua esiintyy minuutissa. Kilpailuluokista boogie woogien A:ssa nopea kierros on noin 52 tahtia minuutissa eli 208 iskua minuutissa (=208 bpm) eli nelinkertainen tahtien lukumäärään minuutissa, koska boogie woogien musiikista ajatellaan, että se yleisimmin kirjoitetaan tahtilajiin 4/4 - josta ei koskaan voi olla aivan varma, saahan säveltäjä päättää tehdä vaikka millaisen matemaattisen ongelman koko notaatiostaan - )

Tahtia minuutissa -käsite, jonka englanninkielinen lyhenne on MPM kertoo tahtien lukumäärän minuutissa. Tämä, iskuja minuutissa -suureen (BPM) ohella kertoo sävellyksen absoluuttisen nopeuden. Temposta saattaa olla merkintä nuoteissa, tai tempo on sovitettu olosuhteisiin sopivaksi. Tanssimaailmassa tempo eli nopeus ilmaistaan useimmiten juuri tahteina minuutissa, sillä sävellyksillä ei tietenkään ole keskenään samaa tahtilajia. Jotta eri tahtilajeihin - jotta kolmi- ja tasajakoisia voitaisiin nopeudeltaan verrata, käytetään MPM-suuretta mieluummin kuin BPM-suuretta. Tämä, toisaalta, johtaa laskutoimituksiin ja tahtilajien arvailuihin. Koska aerobicmusiikiksi kelpaa melkein mikä vain, ja tahtilajia kappaleista ei voi tietää - ja joka tapauksessa samassakin sikermässä olevien sävellysten tahtiosoitus vaihtelee - käytetään aerobicissä aina ilmaisua BPM. Step-aerobic on 122-135 BPM ja tavallinen aerobicsarja 135-160 BPM. Nopea kilpa-boogie on iskuina ilmaistuna yli 200 - näin vertailun vuoksi. Oikeasti boogie woogie ilmaistaan tahteina: nopea on 52 MPM. Kummassakin on etunsa. Esimerkkejä nopeuksista eli tempoista:


Jos tanssisivustoja selatessa tai ulkomaista kirjallisuutta tutkiessa musiikkiaiheiset vieraskeiliset termit jäävät vaivaamaan, on Christian Mondrupin Glossary of Musical Terms -dokumentista olla apua.