Sytytystulpat on hyvä vaihtaa noin 15 000 kilometrin välein. Niitä on yhtä monta kuin mottorissa on sylintereitä, joten nelisylinterisessä moottorissa niitä on 4 ja V8-moottorissa 8. Niitä on yksi per sylinteri siksi, että niiden tehtävä on sytyttää sylinterissä männän avulla kasaan puristettu polttoaine-ilmaseos. Tulppien vaihtoon tarvitsen tulppienvaihtotyökalun, jolla vanhat tulpat saa kaivettua kolostaan kiertämällä. Kolot löydät kun seuraat sytytyskaapeleita virranjakajasta moottoriin, sillä sylinterit ovat moottorin tärkeät osat (samalla tietysti löydät koko moottorin, joka on sylin kokoinen möykky, jonka nostamiseen tarvitaan vinssi - käsin sitä ei jaksa nostaa). Jokaisen piuhan päässä on tulppa jokaisessa sylinterissä kiinni. Käännä uusi tulppa paikalleen ensin käsin, sitten avaimella alumiinisesta sylinterin kannasta. Tulppien hintoja näet vaikka Bilteman kuvastosta, mutta sanotaan, että esimerkki-Toyotan tulpat maksavat vaikka 2-3 euroa kappale. Käytettyjen tulppien kärjestä (metallinen käyrä osa, joka menee sylinteriin) voi päätellä moottorin ja sytytysjärjestelmän toiminnasta yhtä ja toista.

Sytytyskaapelit on nimitys varsin helposti tunnistettavalle kasalle pikkusormenpaksuisia johtoja, jotka lähtevät mustasta tai värillisestä, noin säilyketölkin kokoisesta muovi(bakeliitti)astiasta, virranjakajasta. Kanteen tulee yksi erillinen johto, ja ympäriltä lähtee moottorin kaikkiin sylintereihin jokaiseen oma johtonsa. Esimerkki-Toyotassa virranjakajasta menee moottoriin neljä johtoa, ja yksi tuo virtaa virranjakajaan jaettavaksi. Sytytyskaapelit on hyvä vaihtaa 40 000 kilometrin välein. Ennen kuin ostat uuden sarjan, irroita hetkeksi yksi vanha ja tarkista mikä liitinmalli autoosi sopii: standardi, SAE vai M4. Voit ajaa varaosaliikkeen pihaan ja irrottaa johdon malliksi myös siellä - se ei ole mutkikas urakka: samanlainen kuin johdon irroittaminen kodinkoneista. Uusiin kaapeleihin saa menemään noin 6 euroa. Älä sekoita sytytyskaapeleita käynnistyskaapelihin! :-)

Katkojan kärkien vaihtaminen onkin jo asia, jossa pellin alla täytyy viettää vähän kauemmin kuin edellisten kanssa. Katkojan kärkien vaihtamiseen löydät seikkaperäisiä ohjeita korjausoppaasta, jonka voit ostaa esim. Hämeentieltä (Sörnäisistä) Alfamer-kaupasta tai Biltemasta. Jos katkojan kärjet ovat sinistyneet, on myös kondensaattori vaihdettava. Se on pieni, yleensä musta tai hopeanvärinen lankarullaa pienempi kokoonsa nähden painava metallipurtilo, eikä sen vaihtaminen ole kuin pienestä ruuvimeisselistä kiinni. Kärkien vaihtamiseen tarvitaan myös lehtimitta, joka kertoo millin kokoluokkaa olevan rakosen kärkien välillä. Tarkista sinun autoosi kuuluva kärkien välys (väli) ohjekirjasta. Kärjistä, jotka ovat hopeanväristä metallia ja jotka tunnistaa leuoissa olevista kahdesta nastasta, maksavat noin pari-kolme euroa.

Virranjakajan kansi on sen säilyketölkin kokoisen muovi(bakeliitti)purkin kansi, jossa on "sarvia", eli josta lähtee vähintään neljä kaapelia sekä yksi johto kannen keskeltä. Kansi on kiinni peltisillä puristimen tapaisilla pidikkeillä, jotka vain sormilla naksautetaan auki kuin mehupullon mekanismi. Kaapelit vedetään irti ja kansi vaihdetaan uuteen, jos siinä on halkeamia tai mustia juovia, joita ei saa pyyhittyä pois. Esimerkkiauton uusi kansi maksaa noin 10-15 euroa. Avattuasi kannen näet messinkisen tms. pyörijän, joka on litteä pala metallia pujotettuna keskellä olevaan akseliin. Se pyörii jakaen sähköä vuorotellen kaikkiin sytytyskaapeleihin, jotka vuorostaan vievät virran sytytystulppien kautta jokaiseen sylinteriin sytyttämään kipinän puristettuun polttoaine-kaasuseokseen. Pyörijä vaihdetaan virranjakajan kannen vaihdon yhteydessä. Pyörijä maksaa noin 2 euroa.

Suodattimien vaihtaminen on melkein kuin käsipyyhepaperirullan vaihtamista - siinä ei kovin kummoisia työkaluja tarvita - lukuunottamatta öljynsuodattimen vaihtovälinettä. Välineitä on monenlaisia: yksinkertaisin on räikkään kiinnitettävä nailonnauhasta tehty lenkki. Toinen malli on polkupyörän ketjusta tehty kahvallinen lenkki. Jos hankit tai lainaat sellaisen, jonka lenkki on tehty pellistä, varmista, että sen halkaisia on oikean kokoinen omalle öljynsuodattimellesi. Itselläni on sekä viimeksi mainitun tapainen ja nailonlenkki, joka on tosi kätevä, pieneen tilaan mahtuva ja tuli kaiken lisäksi hylsysarjani mukana.

Öljynsuodatin, joka vaihdetaan 10 000 kilometrin välein, on Biltemasta ostettuna metallinen, usein värillinen purkki. Kooltaan se on kuin hieman käytetty wc-paperirullallinen. Itse asiassa tiukkaan uudelleen rullattua wc-paperia ovat jotkut kehuneetkin mitä parhaimpana öljynsuodattimena. Yllättäen sen tehtävä on siis siivilöidä öljy, sillä moottorissa ei ole tilaa roskille. Vaihda suodatin kiertämällä erikoistyökalu suodattimen ympärille ja kääntämällä se auki (normaalit kierteet kaulaosassa aukeavat normaaliin suuntaan.) Varustaudu tulemaan öljyiseksi - jos et halua turhaan liata käsiäsi, voit tässä puuhassa, joka ei ole tarkkuustyötä, käyttää liuottimenkestäviä erikoiskumikäsineitä. Ota vanha suodatin mukaasi liikkeeseen, niin saat varmasti autoosi sopivan suodattimen, joka esimerkkiautoa varten maksaa alle 10 euroa. Voitele uuden suodattimen kumitiiviste puhtaalla moottoriöljyllä (sitä sellaista, jota ostetaan kanisterissa huoltoasemalta) ja kierrä suodatin käsin paikoilleen. Työkaluja ei tarvita, kunhan saat suodattimen tiivisti kiinni. Jos kuitenkin käytät työkalua, älä kierrä voimakkaasti, vaan kuten oliivipurkinkin kannen - niin, että saat sen itse uudelleen auki. Vaihdon yhteydessä voi vaihtaa myös öljyn, niin ei uusi suodatin heti suttaannu...

Polttoainesuodatin suodattaa polttoainetta - bensa-autossa bensiiniä. Se maksaa vain muutaman euron ja se vaihdetaan joko 1- 2 kertaa vuodessa tai 10 000 - 15 000 kilometrin välein. Bensiininsuodatin on usein valkoinen, muovinen tai joskus metallinen pieni (lapsen nyrkin kokoinen) , joskus vähän epämuotoinen purkki. Jotta saat selville, mikä suodatin milloinkin on kyseessä, seuraa sitä järjestelmää, jossa se on kiiinni. Suodatin on vain muutaman euron hintainen.

Ilmansuodattimen vaihto on todella yksinkertaista, ja ellei koskaan ole puuhaillut autojen parissa, on se turvallinen ensivaihdettava. Auto ei mene rikki ilmansuodatinta vaihtamalla. Ilmansuodatin löytyy konepellin alta kun etsii litteää, halkaisijaltaan noin 30-40 senttimetrin peltilstä hattu- tai pikkuleipärasiaa. Yleensä se on musta, ja tunnusmerkkinä on iso peltinen "vati". Sen keskellä saattaa olla siipimutteri, jonka avaamalla pääset käsiksi itse suodattimeen. Nosta käsin (et tarvitse käsineitä) sisällä oleva paperinen vesirattaan tapainen rengas paikoiltaan ja käy mallin kanssa kaupassa. Laita uusi suodatin hatturasiaan ja ruuvaa tai napsauta kansi takaisin kiinni. Tämän voi tehdä alusta loppuunm vaikka autovaraosaliikkeen pihassa. Sen pituinen se.

Jakopään hihna on vaihdettava kun valmistaja niin sanoo (katso autosi oppaasta), esimerkiksi 5 vuoden tai 100 000 kilometrin välein. Ellei sitä vaihda, se saattaa katkaista nokka-akselin ja vääntää venttiilit. Jos vaihdosta on aikaa, ja auto oirehtii sammumalla, voi epäillä mm. jokopään hihna-ongelmaa. Nokka-akseli on suora moottorin pituinen akseli, jossa on erilaisia epämuotoisia ulokkeita rivissä. Ulokkeet painavat akselin pyöriessä moottorin venttiilejä, jolloin ne aukeavat ja sulkeutuvat ulokkeiden määräämässä tahdissa ja järjestyksessä. Jakopään hihna yhdistää nokka-akselin ja kampiakselin, joka taas ei ole suora, vaan vähän käsiporan varren muotoinen taivutettu akseli (siitä nimi "kampi"). Kampeen kiinnittyvät mäntien varret. Toiset varret ovat kiinni S:n alamutkassa, toiset ylämutkassa - jos vähän yksinkertaistetaan. Kun S pyörii, se vetää ja työntää varsia eriaikaisesti, ja männät puristavat polttoainetta kokoon ensin yhdessä, sitten toisessa sylinterissä jne. Jakopään hihna on hankala vaihdettava ja maksaa 10-30 euroa, työ 30-200 euroa.

Vetonivelen suojakumi vaihdetaan renkaanvaihdon yhteydessä, jos se on rikki. (Musta, haitarille laskostettu kumituppilo)

Laturin hihna on se legendaarinen naisten sukkahousujen hätätilassa korvaama asia, jota ennen tuulettimen hihnaksi kutsuttiin. Se on kaikkien nähtävillä, ja sukat voivat todellakin korjata tilanteen hetkeksi, mutta oikea hihna on toki parempi. Se kiristetään (kuten sukatkin) kireälle - joustoa saa olla vain 1-2 cm.

Moottoriöljyä koskee vanha viisaus: köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Moottri on autosi sydän, ja sen vaihtaminen tulee niin kalliksi, että usein uusi auto on fiksumpi valinta. Öljyjä on erilaisia, joista tosia käytetään talvella, toisia kesällä ja toisia uusissa autoissa, joissa on tiukemmat rakoset, toisia väljemmiksi kuluneissa vanhemmissa moottoreissa. Eihän auta sileän spagetin kanssa syödä kovin vetistä kastiketta, kun ei se pysy pastassa. Sellaisen kastikkeen kassa pitää olla mutkikkaampikuvioinen pasta, jonka rakosissa kastike pysyy valumatta heti pois. Vastaavasti paksumpi kastike pysyy sileässä ja liukkaassa spagetissakin. Paksu öljy sopii siis isompiin välyksiin, kun moottori ei enää ole "tiukka".

Öljynvaihto on välillä vähän sotkuista, kun ei vielä osaa. Koska öljy on ongelmajätettä, sen vaihtamiseen on valittava sopiva paikka, ettei öljyä pääse luontoon. TI-hallilla on valmiiksi astiat, johon käytetty öljy valutetaan moottorista. Itsekin voit valmistaa sellaisen leikkaamalla auki vanhan ison öljykanisterin saksilla. Käytetty öljy on toimitettava sopivaan paikkaan, sitä ei voi kaataa viemäriin eikä luontoon.

Nosta auto pukeille (ja varmista, että pukit on tarkoitettu kokoisesi auton kannatteluun ja että ne on sekä oikein sijoitetut, sekä että sokat hyvin varmistettu. Pelkän tunkin varassa kohollaan olevan auton alle ei koskaan pidä mennä! Vaihtoehtoisesti voit ajaa auton "rasvamontun" päälle. Ellet halua sotkea käsiäsi, voit käyttää öljynkestäviä kumikäsineitä, joita saa ostaa varaosaliikkeistä. Varaa auton alle mukaasi jäteöljyastia sekä kokeile, minkä kokoinen avain mutteriin öljypohjassa tarvitaan. Kun avaat mutterin, pidä astia alla - öljy tulee ulos saman tien. Ole siis nopea, ja vedä käsi alta pois. Kaikki on kiinni ranneliikkeestä ;-) Öljyn valumista pitää odotella puolisen tuntia, jotta kaikki vanha öljy varmasti on valunut moottorin koloista ja väleistä ulos. Kun öljyä ei enää tule, laitetaan mutteri paikoilleen. Tässä on klassinen kohta unohtaa jotain:-). Uutta öljya kaadetaan moottorin yläosasta/sivusta minimimääärää pienempi määrä ja tarkistetaan vällillä öljynmittatikulla. Jos öljyä tulee lorautettua liikaa, on sitä päästettävä alaosasta pois.

Joskus voi olla tarpeen antaa tai vastaanottaa virtaa. Tällöin kahden auton akut kytketään yhteen. Pidä autossasi aina käynnistyskaapeleita (7-30 euroa laadusta riippuen), sillä koskaan ei tiedä, milloin niistä riippuu perillepääsy. Latausongelmia voi tulla yhtä hyvin kesällä kuin talvellakin. Opettele opaskirjasi kanssa myös käyttämään niitä, eli varmista, että oppaasi ohjeet ovat sinulle päivänselvät. Ohjeista ei ole mitään hyötyä hätätilanteessa, jos et jotain kohtaa niistä ymmärrä. Akun kanssa ei nimittäin ole leikkimistä, joten on hyvä tietää mikä on +, -, maa, napa, ja oikea kytkemis- sekä poistamisjärjestys. Muista aika ajoin tarkistaa kaapeleittesi kunto, sillä hapettuneilla kaapelien johtimilla (nipsukoilla, jotka laitetaan akunnapoihin) ei virta kulje. Tämä on koitunut monen tielle jääneen kompastuksesi.

Vaihda tai lataa akku itse.

Jagge tai tämä....