En valehtele: Minulla on pukeutumispöytäni peilissä ollut lähes 20 vuotta Hesarista leikkaamani työpaikkailmoitus: "Naisekonomi, miesmerkonomi tai reipas poika saa paikan." Kunhan saan aikaiseksi, skannaan todisteeksi sen tähän! Katselen sitä joka päivä. Onko se nyt ihme, että minusta tuli feministi?

Miltä puhdas tuoksuu? Ei miltään!

Jos mieluummin luet asiasta faktapitoisemmin, katso Selviytymisoppaani.
Tämä edustaa propagandaosastoa:
Kun aamulla laittaudut esimerkiksi töihin tai menet illalla juhliin, on kai tarkoituksesi olla mahdollisimman edustava kaikin tavoin?

Oletko allerginen jollekin? Voitko mennä lähelle kissoja, lemmikkivaunuun, bussiin, jossa on eläin? Eikö kevät olekaan elämän parasta aikaa? Tekeekö mieli sulkeutua bunkkeriin ja olla epäsosiaalinen? Vai ottaako päähän, kun tarjottavassa ruuassa on aina lihaa, kalaa, maitoa tai vähintäänkin se saattaa sisältää vähäisiä määriä pähkinää? Opit välttelemään joitain asioita, ja harmittaa, kun joutuu luopumaan kivasta seurasta, illallisesta, matkasta tai jää nälkä - pahimmassa tapauksessa maha menee sekaisin...

Oletko kuullut hajusteallergiasta? Ruuhkabussi on kamala paikka, varsinkin aamuisin, kun paikkaa ei voi vaihtaa ja bussin on vallannut juuri dödöä, hiuslakkaa, haisushampoota ja -hoitoainetta, haju- ja partavettä sekä ainakin nyt vielä jo edellisten tuoksujen kanssa riitelevän bodylotionin päälleen kaataneiden löyhkäävä armeija.

Kun pääsen työpaikalle, väistelen ihmisiä. He luulevat, että olen epäsosiaalinen. Kokouksissa pitää valita tarkasti, ettei joudu liian lähelle haisuleita. Joku on terästänyt olemustaan desilitralla partavettä, joka saa limakalvot kytemään hiljaisella liekillä koko loppupäiväksi. Ja työkaveri haluaa tulla juttelemaan dokumenteista, mutta en kehtaa sadatta kertaa sanoa siitä voimakkaasta hiustenhoitoaineesta. "Ei hätää, en minä käytä mitään [hajuvettä]" (Mutta kaikkea muuta näköjään), ja paljon!

Ihanaa, taas bussi, mutta olen oppinut kulkemaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Onneksi siihen on ollut mahdollisuus. Autoa en halua ajaa. Kaiken lisäksi keskustassa sen pitäminen olisikin hankalaa. Tanssitunnit, joista pidin melkein enemmän kuin elämästä, jäivät sikseen, kun ryhmään ilmestyi joku, joka ei luottanut omoarielboldin pesuvoimaan pienemmillä annostuksilla - tai ehkä se oli huuhteluainetta. Ainakin se oli myrkkyä limakalvoille tilanteessa, jossa väistämättä hengästyy, eli ei voi pidättää hegitystä, kuten olen jo rutiininomaisesti tehnyt jo viidentoista vuoden ajan, esimerkiksi astuessani hissiin.

Illalla menen tanssimaan Kulttuuritalolle - mutta minun täytyy vähän katsoa, kenen kanssa lähden lattialle. On ihmisiä, jotka luulevat että jostain syystä en pidä heistä, mutta en pidä heidän hajusteistaan. En mitenkään voi laittaa kasvojani sellaista olkapäätä vasten, jota verhoaa pesuaineen "ranskalaisten kukkien raikas tuoksu". Pahoja ovat myös dödöt ja partavedet, joita varsinkin tanssijat kayttävät aivan liikaa.

Ai saan kyydin kotiin - sepä ystävällistä. Kello onkin jo kaksi, eikä kaupungissa olekan kiva kävellä yksin siihen aikaan. Wunderbaum! Ihmiskunnan vihollinen heti kylphuoneiden "ilmanraikastus"automaattien jälkeen!

Ja ellei autoa ole raikastettu ihmepuulla, niin ainakin se on pesty erittäin tarpeellisilla (miten tulimmekaan toimeen aiemmin!?) Ajax Fleur -puhdistusliinoilla - sellaisilla autosaveteilla. Kai muistit levittää "kukkaistuoksua" pullosta myös kotisi lattialle?

En nimittäin käy kylässä kovin usein. Enhän voi sanella, mitä lattian-, astian- tai pyykinpesuaineita ihmisten tulee omassa kodissaan käyttää. Ne, jotka kovasti minua kaipaavat, ehkä tekevät asialle jotain. Yökylä on kaikista kamalinta, varsinkin, ellei ole peittotyynyä myöten omia eväitä mukana!

Minulla läppärillä oleva entisen työkaverini maailmanmestari-sukeltaja Topin video, jossa hän pidättää henkeään 2 minuuttia, menee minultakin hyvin henkeä pidätellessä. Minun ei tosin tarvitse tehdä mitään fyysistä, eikä varsinkaan käydä lähes sata metriä syvällä ilman laitteita. Että seurasihan siitä allergiasta jotain hyvääkin... Minulle on rutiinia vetää syvään henkeä ja pidättää sitä hissiin mennessäni, opetella ulkoa huoltoasemien ja ravintoloiden naistenhuoneiden hajustetilanteita.

Olisiko mahdollista kissavaunujen, vegaaniruokavalioiden ja laktoosittomien lounaiden lisäksi ottaa huomioon esim. sairaaloissakin käytetty "tulethan tuoksutta" -ajattelu?

Ekoteko?

Katso kuvistani miltä näytän, ja kerro sitten kuvitteletko minun olevan ekohössöttäjä. Turkkitätejäkin palvellaan oikein, oikein hyvin Ruohonjuuressa! Jos minä rokokoosohvalla kasvanut iloisesti vannon HOFA-tuotteiden tai Ecoverin nimeen, niin kyllä voi suositella kaikille omoarielultra-comfortinkin käyttäjille! 98-prosenttisesti kolmessa päivässä luonnossa maatuva pesuainesarja pelastaa pöytäliinasi, omantuntosi ja luonnonkin, siinä sivussa. Osta pois. Vai oletko ennakkoluuloinen? Älä ole, se on hyvä. Lisää aiheesta kirjoittelin Selviytymisoppaaseeni.

Hofa-pesuainetuoteperheeseen päädyin pienen kannustimen kautta:
Olin viitisentoista vuotta sitten ekomessuilla - lähes ensimmäisillä Suomessa järjestetyillä - ja löysin sieltä Luontoliiton, WWF:n tms. ständin. Ständillä ei ollut jänniä kestovaippoja eikä kissankroketteja, vaan ainoastaan postikortteja. Niihin kehoitettiin kirjoittamaan oma osoite. ideana oli, että ihminen kirjoittaa tekstikenttään ekolupauksen, ja kortti lähetetään ihmisen osoitteeseen puolen vuoden kuluttua. Näin voi kukin katsoa, onko lupaus tullut täytettyä. Mietin realistista lupausta tovin, ja päädyin kirjoittamaan, että lupaan vaihtaa kaikki pesuaineeni ekologisiin 6 kuukauden kuluessa. Kun kortti tupsahti lattialle, olin jo unohtanut koko jutun. Ilahduin, että joku muistaa minua kortilla, kunnes tunnistin käsialasta itseni. Muistin lupauksen, ja totesin erittäin tyytyväisenä, että kaikki, siis kaikki, pesuaineet hammastahnaa ja hankausnestettä lukuunottamatta oliin vaihtanut ekologisiin. Syy siihen, että kaksi jäi vaihtamatta oli se, että halusin fluoria, kun hampaat melkein tippuivat suusta, ja että silloin ekologista hankausnestettä ei ollut saatavana. Nyt sitä on (Ecover) ja se on yhtä hyvää kuin Vim (Cif), mutta se ei haise eikä saastuta.

Halpaa ja parasta kosmetiikkaa

Kosmetiikkaa itse? Kokkailen sitä osiossa Alkemia. Monen mielestä kuulostaa turhanpäiväiseltä, mutta mielestäni on paljon turhanpäiväisempää maksaa purtilosta mönjää 60 euroa. Tämä koskee kaikkien sukupuolten tuotteita. Mutta jos olet nainen, haluatko siitä keskimäärin pienemmästä palkasta (kuin miehillä keskimäärin) kustantaa jättiyhtiöiden markkinoimia unelmia ikuisesta nuoruudesta, ikuisista optioista jättifirmojen johtajille - en viitsi edes mainita eettisempiä syitä. Voihan kosmetiikkaa toki tehdä itse, niinkuin kynttilöitä, vaatteita, kirjahyllyjä ja pesuaineitakin. Eikä se ole höpsötystä: tiedätpähän mihin rahasi menivät, mitä niillä kannatat, ja mikä parasta, tiedät mitä rasvaasi laitoit! Raaka-aineiden saaminen kaikkiin yllämainittuihin alkaa olla vaikeaa, kun kukaan ei enää tee käsin itselleen mitään. Teen joka jouluksi kynntilöitä. Ennen tehtiin oikein perheen voimin, ja sata kynttilää oli ihan mahdollinen saldo yhdeltä päivältä. Ostin osakunnalta 50 litran kattilan valamista varten. Kosmetiikan raaka-aineita ei oikein saa Suomesta, mikä on sääli. Lankkomeruubinstainin voide maksaa hienossa lasipakkauksessaan 60 euroa. Minun erittäin hyvä voiteeni, jonka voin räätälöidä millaiseksi haluan, maksaa muutaman euron. Ja tiedän mitä se sisältää, enkä maksa hienosta lasipurkista. Niitähän on nurkat täynnä, ja nykyään täytänkin loreaali-factorin maskarahylsyn ihan Made by Marianne -meikillä. Ja on muuten hyvä: ei allergisoi, en kannata ylikansallisia yhtiöitä turhuuden ostamisella, säästän todella paljon rahaa, siinä sivussa vähän ympäristöä ja omaa terveyttäni. Ai niin, ja kaneja.

Deep thoughts 2