Tanssiin liittyvää oikeakielisyyttä

Harmaalla kirjoitetut esimerkit on selitetty "tooltipissä", joka ilmaantuu, kun siirrät osoittimen esimerkin päälle.

Kieliasu vaikuttaa uskottavuuteen. Oikeakielisyys ei välttämättä tee jutusta hyvää, mutta kielioppivirheiden paljous voi turmella hyvänkin jutun. (Korpela, Jukka) Sivun lopussa on lähdeluettelo, jossa on varteenotettavia kielenhuollon oppaita kirjoittajille ja puhujille, jotka ovat kiinnostuneita tekstinsä uskottavuudesta, yhteisten pelisääntöjen noudattamisestia ja suomen kielen erityislaatuisuuden säilyttämisestä.

Tanssiin liittyviä esimerkkejä oikeasta kirjoitusasusta

boogie woogie (tanssi tai musiikki)
boogie woogie -tanssi (tai -musiikki)
rock'n'roll (tanssi- tai musiikkilaji)
lindy hop (tanssi- tai musiikkilaji)
bugg (tanssi- tai musiikkilaji)
valssi (tanssi- tai musiikkilaji)
jenkka (tanssi- tai musiikkilaji)
hambo (tanssi- tai musiikkilaji)
katrilli (tanssi)
Katrilli (kansantanssiseuran nimi - siis erisnimi)
Mustan lampaan polska (koreografian nimi - siis erisnimi)
hidas valssi (tanssi- tai musiikkilaji)
wieninvalssi (tanssilaji)
Satumaa-tango (erisnimi, tangon nimi)
hip hop -musiikki BW-kisat; SM-kisat lavatanssit; lavatanssikisat booge woogie -kisat Ruotsin-leiri

<><>

Nämä ovat (ainakin) englantia - niiden oikeakielisyydestä en mene takuuseen, mutta yleisiä ne ovat (sanon minä - enkun pääaineopiskelijana):
Boogie Woogie
Lindy Hop
Hip Hop
Waltz
Polka
Wiennese Waltz
Follower (seuraaja)
Leader (viejä)

Veteen piirretty viiva

Kotimasten kielten tutkimuskesksesta kerrotaan, että yleensä vierasperäinen ja kotoperäinen sana yhdistetään toisiinsa väliviivalla. On kuitenkin sanoja, jotka ovat vakiintuneet suomen kieleen niin, ettei yhdysmerkkiä enää tarvita.

Jos tanssin nimi on yhdyssanan alkuosana, ei yhdysmerkkiä tarvita. Afrotanssi on siis oikein kirjoitettu, samoin swingtanssi. Swing-tanssikin on mahdollinen, sillä voidaan ajatella, että jos kerran jo 1980-luvulla yleistynyt squash-peli sisältää vakiintumattoman sanan, swing tuskin on muuttunut tavalliseksi suomen kielen sanaksi. Kannattaa siis ottaa huomioon kohderyhmä: kirjoittaako tanssijoille, jotka tuntevat sanan (ja sen merkityksen tanssin yhteydessä) vai suurelle yleisölle, joka ei sanaa tunne tai saattaisi yhdistää sen golfmailaan tai parinvaihtoon aivan muussa kuin tanssiin tarkoitetussa tilassa. ;-) Swing on tanssijoillekin hankala sana, sillä sitä käytetään yleisesti vakiotansseissa kuvaamaan esimerkiksi hitaan valssin keinuntaa big band -musiikin, kultaisen 1920-luvun ja lindy hopin ja sen sellaisten sijasta.

Boogie woogie tuottaa kuitenkin vielä ongelmia, sillä emme voi kirjoittaa
*boogie woogietanssi. Ratkaisu löytyy sanaliittoja koskevasta säännöstä, jonka mukaan sanaliitto (sanat, jotka kuuluvat yhteen, mutta joita ei kirjoiteta yhteen) yhdyssanan osana vaatii sekä yhdysviivan että välilyönnin erottamaan sanaliittoa lopuista yhdyssanan osista. Boogie woogie -tanssi kirjoitetaan siis keskellä virkettä gemenalla (pienellä alkukirjaimella) ja sitä erottavat tanssi-sanasta väli ja viiva. Täytyy otta huomioon kuitenkin se, että jos paljastuu, että boogie woogie kirjoitetaankin englanniksi oikeasti esimerkiksi yhdysviivalla (Boogie-Woogie), muuttuisi suomalainenkin kirjoitusasu, sillä nimi ei ole vielä suomeen vakiintunut. Yhdysmerkin merkitys korostuu, kun kaksi vierasperäistä sanaa toistetaan: cha-cha. Näin ollen boogie woogie, jossa itse asiassa sama sana toistuu kaksi kertaa (toinen vain on soinnillinen), olisi loogisesti boogie-woogie. Siitä seuraisi se, että suomeksi kirjoitettaisiin boogie-woogie -kisat, boogie-woogie -tanssi ja -musiikki, tanssia boogie-woogie'a. ???

Jos boogie woogie -tanssi pitää jakaa kahdelle riville yhdysviivan kohdalta, on suositeltavaa jakaa se seuraavasti, ilman välilyöntiä rivin alussa:
boogie woogie
-tanssi.



Jos erisnimi ja yleisnimi yhdistetään, täytyy käyttää yhdysviivaa: Satumaa-tango. Välilyöntiä ei tule.

Valssi on epäilemättä Straussin kynästä ja Wienistä peräisin, mutta siihen liittyvä erisnimen merkitys on kalvennut. Aina erisnimen ja yleisnimen välinen raja ei ole selvä, mutta koska wieninleike kirjoitetaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan gemenalla (pienellä alkukirjaimella) yhteen, lienee wieninvalssikin jo suomalainen yleisnimi. Näin ollen kirjoitamme tanssien nimet yhdyssanan osana yhteen ilman väliviivaa - ja tietenkin gemenalla (pienellä alkukirjaimella).

BW vai bw?

Yleistymässä on käytäntö, jossa käytetään järjestelmällisesti gemenaa, ellei kyseessä ole selvä organisaation, tuotteen tms. erisnimi. Sillä lindy hop ei boogie woogie ei ole erisnimi, sen lyhenne olisi nykysääntöjen mukaisesti bw. Lyhennettä ei kuitenkaan kannata käyttää, ellei ole pakko. Taulukoissa käyttö on ymmärrettävää tilanpuutteen vuoksi. Epämuodollisissa yhteyksissä voisi ajatella käytettävän jotain kutsumasanaa, esimerkiksi pelkkää boogia tai lindyä. Lindy hop lyhentyisi lh, jos lindy hop kirjoitetaan gemenalla. Jos Lindy ajatellaan erisnimeksi (Lindbergh), Lh olisi mahdollinen. Aina ei erisnimistäkään muodostettuja lyhenteitä kirjoiteta versaalilla, joten yhtenäisyyden vuoksi ehdotan lh-lyhennettä.

Tanko-, tango- tai tanga-sanan muodot... Tango-ilta aluillaan: Otatko tangat tangoilta? Tanka-runo.

On tultava johtopäätökseen, sähköteknikon lailla, että säännöt ovat olemassa, jotta voisimme jatkossakin ymmärtää toisiamme. On kuitenkin hyvä käyttää harkintaa, mutta vasta tutustuttuaan asiantuntijoiden näkemyksiin. Tango-ilta voidaan, vastoin sääntöjä, kirjoittaa käyttäen yhdysmerkkiä, jos pelätään sen sekottuvan tanko-sanan monikon genetiivin ablatiiviin "tangoilta".

Muistan, että joskus vuosia sitten käytiin äänekästä keskustelua eräässä tanssiseurassa siitä, miten seuran valikoimaan kuuluvat, Pohjois-Amerikasta, Ruotsista ja Saksasta tänne kulkeutuneet tanssit kuuluu suomeksi kirjoittaa. Käänteet olivat moninaiset - ehkä mielnkiintoisipana mainittakoon aloite seuran hallitukselle, jossa pyydettiin ottamaan kantaa siihen, kumpi tapa on oikea. Minkään seuran hallitus tuskin ratkaisee suomen kielen kirjoitussääntöjä.

Leirejä syntyi kaksi. Toiseen kuuluivat ne, jotka olivat omaksuneet seuran sisäisen, mutta Suomeen yleisemminkin, tosin vain kyseisiä tansseja tanssivien pariin levinneen tavan kirjoittaa vierasperäiset tanssien nimet englantilaiseen tapaan alkaen versaalilla (isolla alkukirjaimella). Toinen leiri ei jakanut mitään yhtenäistä "klikki"traditiota, kuten seuran vanhimpiin kuuluvat ison alkukirjaimen kannattajat, vaan edustivat lähinnä rationaalista suomalaista oikeakielisyyttä. Suomen kielen sääntöjen mukaan substantiivit jaetaan erisnimiin ja yleisnimiin, joista vain erisnimet kirjoitetaan alkamaan versaalilla (isolla alkukirjaimella). Jos eivät polkka ja valssikaan ole erisnimiä, niin miten boogie tai bugg olisivat?

Selityksenä seuran historialliselle tavalle kirjoittaa tanssit versaalilla (isolla alkukirjaimella) on lähinnä ajatus erottaa tanssi ja siihen liittyvä musiikkilaji toisistaan. Tämä käytäntö olisi toki lyhentänyt kirjallista ilmaisua: lindy hop -musiikki tai lindy hop -tanssi lyhenisivät täten lindy hopiksi ja väärin kirjoitetuksi *Lindy Hopiksi. Sitä en osaa selittää, miten juuri tanssi päätettiin laittaa alkamaan versaalilla (isolla kirjaimella). Ehkä kyseessä on jonkinlainen lukkarinrakkaus tanssia kohtaan. Tällä perusteella voisin tosin halutessani kirjoittaa myös "Venyttely", "Lukeminen" tai "Tietokoneet".

Se, että alkukirjain kätevästi lyhentäisi kirjoitettua ilmaisua ei lyhennä suullista versiota ensinkään. *"Tänään aion tehdä Ruokaa, soittaa valssia ja tanssia Rock'n'Rollia" ei suusanallisesti eroa lauseesta "Tänään aion tehdä ruokaa, soittaa valssia ja tanssia rock'n'rollia" millään tavalla. Näin ollen mitään hyvää syytä ei mielestäni siihen ollut, että kohtelisimme ulkomaisia tansseja, tai ehkä lähinnä kyseisen seuran maahantuomia tansseja erisniminä (*Bugg), jo ennestään Suomeen tulleita ulkomaalaisia sekä kotimaisia tansseja yleisniminä (valssi, jenkka) ja kaikkien näiden musiikkia yleisnimen sääntöjen mukaisesti.

Lyhyt vai pitkö viiva? Mitä ovat hyphen, em-ja en-dash?

Viivoja on painotekniikan tarpeisiin ollut vuosia kolme (tai enemmän), mutta nykyään suomen kielessä käytetään usein vain kahta eri mittaista viivaa, vaikka viivoja tunnetaankin kolme: yhdysviiva ja kaksi eripituista ajatusviivaa. Tärkeintä on kuitenkin erottaa toisistaan yhdysviiva ja ajatusviiva. Tanssien ja musiikkilajien kirjoittamiseen tarvitset vain yhdysviivaa. Kiinnostuneille Kotus tarjoaa jutun yhdysmerkistä ja ajatusviivasta.

Jos haluat ajatella ulkonäköseikkoja, käytä pidempää ajatusviivaa ison tai suhteellisesti ison fontin / kirjasinlajin kanssa, lyhyempää pienen kanssa. Jos taas olet kiinnostunut erilaisten merkkien tuottamisesta tietokoneella, lue Jukka Korpelan "Onko viivoissa ajatusta ja pituutta?"

Wordissa lyhyemmän ajatusviivan saa tuotettua näppäinyhdistelmällä Ctrl+Num-. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Control-näppäin (Ctrl) pohjassa näpäytetään numeronäppäimistön (laskimen tapainen erillinen näppäimistö yleensä kirjainten oikealla puolella) miinusmerkkiä. Pidempi taas syntyy Ctrl+Alt-Num- -yhdistelmällä. Paina siis sekä Ctrl- että Alt-näppäin pohjaan painaen samalla miinusmerkkiä. Älä siis käytä kirjainnäppäimistössä olevaa viivaa.

Neuvoja Wordin käyttäjälle ajatus- ja yhdysviivan muotoilemiseksi oikein: Valitse Tools (Työkälut) -valikosta "AutoCorrect". Jos komento ei ole näkyvissä, laajenna valikko.

Ota aukeavan ikkunan "AutoFormat As You Type" -paneelista pois päältä "Symbol characters (--) with symbols (--)", joka sotkee suomen kielen yhdysviivat.

Automaattisesta viivan pidennyksestä seuraa harmillisesti se, että se pidentää välilyönnin jälkeisen tavallisen yhdysviivan ajatusviivaksi. Jos taas ei tiedä, miten muutenkaan ajatusviivan saa syntymään, jää ajatusviiva yhdysviivan pituiseksi ja teksti muistuttaa vanhaa konekirjoitustyyliä.

Insert (Lisää)-valikossa on komento "Symbol..." ("Merkki"). Valitse aukevasta ikkunasta paneeli "Special Characters". Etsi listasta merkki "En Dash". Samalla rivillä "Shortcut key" -sarakkeessa näkyy merkkiä vastaava näppäinyhdistelmä (esim. Ctrl+Num- eli numeronäppäimistön miinusmerkki control-näppäimen ollessa painettuna).

Jos näppäinyhdistelmä ei miellytä, sen voi vaihtaa napin "Shortcut Key..." takaa löytyvässä ikkunassa.

Huomio! Mac-käyttäjillä on helppoa - mitään ei tarvitse tehdä. Macin suomalaisella näppäinjärjestyksellä ajatusviiva kirjoitetaan aina painamalla yhdysviivanäppäintä optio-näppäimen ollessa painettuna. (Optio-näppäimessä on harukkasymboli ja siinä lukee uusissa näppäimistöissä "alt".)

Pitäisikö alkaa tanssia valssia, ruveta tanssimaan valssia vai valssata

Valssaaminen on metallintyöstön menetelmä, jossa paksu metallipötkö kavennetaan esimerkiksi metallilangaksi syöttämällä se ahtaan rei'än läpi.

Internetixin oikeakielisyysharjoituksia
Oikeinkirjoitusohjeita news-kirjoittajille ja web-sivujen ylläpitäjille.

Muita yleisiä pulmia

Seuraavista syntyy toisinaan hassuja väärinkäsityksiä:

  • suomalais-ruotsalainen pari (parin osapuolista toinen on suomalainen, toinen ruotsalainen)
  • suomenruotsalainen (ruotsinkielisen vähemmistön edustaja Suomessa)
  • ruotsinsuomalainen (suomenkielisen vähemmistön edustaja Ruotsissa)
  • pohjoisamerikkalainen, mutta Pohjois-Amerikka
  • afroamerikkalainen

"Jenkki" tulee sanasta Yankee, joka tarkoitti alkujaan Yhdysvaltojen yhdistymistä ennen pohjoisvaltioina eli Unionina tunnettujen osavaltioiden asukasta. Koska sanalla oli, ja on yhä edelleenkin huono kaiku etelän asukkaiden parissa ja koska sana viittaa pohjoisesta olevaan henkilöön nostamalla keskiöön juuri sisällissodan aikaisen, muun muassa orjakysymykseen liittyvän jaon, ei se ehkä ole poliittisesti kaikkein korrektein sana. Jos halutaan viitata yhdysvaltalaiseen, pohjoisamerikkalaiseen asiaan tai henkilöön tai vain swingtansseihin, on ehkä hyvä miettiä sopisiko jokin edellisistä ilmaisuista jenkki-sanan tilalle.

Läheteet:

  • Itkonen, Terho: Kieliopas, 3. painos. Vaasa 1985.
  • Nykysuomen sanakirja 1-5. Porvoo 1951-1981.
  • Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat. Toinen painos. Porvoo 1975.
  • Tarmio, Hannu ja Tarmio, Janne: Sanankäytön pikkujättiläinen. Toinen painos. Porvoo 1989. (Kriittiselle lukijalle ;-))
  • Internet -lähteet:
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
  • Korpela, Jukka (Taas, kriittiselle lukijalle - omalla vastuulle ;-))