Tule tekemään lautanauhoja Hämäläis-Osakunnan ompelukerhoon!
Marianne ja Petra opastavat halukkaita lähtien alkeista. (Tämä on sivu vuodelta 2007, jolloin Marianne ja Petra opastivat HOOS:ssa lautanauhojen kutomista.)
Jokainen tuo mukanaan ainakin:

Maitotölkki
  • Vyön tai nauhan, jolla työ kiinnitetään vyötärön ympärille. Lähes mikä tahansa käy.
  • Pestyn pahvisen maito-, jugurtti- tai mehutölkin, sellaisen "vanhanaikaisen", joka on pohjastaan neliön (ei suorakaiteen) muotoinen ja jonka seinät ovat aivan suorat ja tukevat - ei koristetaitoksia eikä lerppaa pahvia. Myös pelikorttipakka kelpaa, siitä riittääkin monelle tai sitten saat itsellesi vaikka 50 lautaa, jos vain jaksat askarrella. Täydellinen tapa kierrättää vajaa pakka! Myös paksu pahvi, joka ei juuri taivu, käy, eli mekanismikansioiden pahvikannet käyvät myös tai jokin vastaava materiaali, jonka pystyy rei'ittämään joko omalla tai Mariannen todella järeällä rei'ittimellä. Pahvia pitää kuitenkin pystyä leikkaamaan saksilla tai mattoveitsellä siististi noin 10 cm matkan ilman, että siihen jää lankaan takertuvia epätasaisuuksia.
  • Jos sinulla sattuu olemaan viivotin, tuo se. Sitä voi käyttää niin lautojen valmistamisessa kuin kutoessa kuteen tiivistämiseen, jotta kankaasta tulee sileä ja tiukka. Kutoessa jokin tiivistysväline täytyy kumminkin olla, joko lasta tai viivotin.
Marianne tai HOOS tarjoaa:
  • HOOS tarjoaa muutamia maitotölkkejä tai pelikortteja satunnaisille Hämäläisten viikon kokeilijoille, omppislaiset tuovat omansa.
  • Järeän rei'ittimen, mutta ellet halua odotella, tuo omasi.
  • Hakaneuloja työn kiinnittämiseen vyöhön.
  • Kyniä ja saksia sekä sabluunan lautojen tekemiseen sekä viivottimen.
  • Lankoja, mutta toivevärejäsi joudut hankkimaan itse. HOOS sponssaa useita keriä punaista ja valkoista, ja sitä kuluu sen verran kuin Hämäläisten viikon osallistujat sattuvat sitä kuluttamaan. Loput käyttävät omppislaiset omiin nauhoihinsa tai muuhun toimintaan. Jos siis haluat olla aivan varma siitä, että sinulle on tarpeeksi lankaa, hanki omasi valmiiksi. Ohjeita saa Petralta ja Mariannelta.

Pirtanauha ja lautanauha ovat perinteisiä nauhojen ja vöiden valmistustekniikoita - lisäksi ne toimivat koristeina vaatteissa. Pirtanauhaa voi käyttää kansallispuvun kanssa, mutta sen kutomiseen tarvitaan puinen tai muovinen pirta (Mariannelle tuo), jonka avulla nauha kudotaan samalla tavalla kuin tavallinen kangaskin. Lautanauhan idea taas on kiertää loimia toistensa ympäri, mikä lukitsee kuteen väleihinsä. Lautanauhaan ei tarvita hienoja välineitä, joten lautanauhaa ja sen hulppeita kuvioita pääsee kokeilemaan kuka vain pelkkien lankojen hinnalla. Ensiksi askarrellaan vähintään neljä lautaa maitotölkistä, pelikorttipakasta tms., jonka jokainen tuo mukanaan (pestynä :D). Tähän menee 7 minuuttia.
Lautanauhan periaate on kiertää loimia toistensa ympäri samalla tavalla kuin silloin kuin valmistetaan lankaa tai köyttä, kieputtamalla. Kiertämiseen ja samalla kuvioiden luomiseen käytetään lankoihin pujotettuja "lautoja", kortteja, joissa on langoille reikiä. Kun korttipakkaa on kierretty, pujotetaan kude loimien välistä, ja sama toistetaan. Vaikeaa se ei ole! (Kuva on sivustolta http://tabletweaving.dk)

Lautanauhan periaate Lautanauhan periaate
Alakuvassa valmis työ muodostuu vasemmalle, jossa nähdään, miten saman laudan toistensa ympäri kiertyvät langat sitovat keskelleen aina kudelangan. Viriön ja lautapakan toisella puolella, kuvassa oikealla, langat kiertyvät yhtälailla toistensa ympärille. Kuvan ulkopuolelle oikealla jää kiinnitys esimerkisi ovenkahvaan.

Jos haluat tehdä vähän leveämmän (Seitsemästä veljeksestä noin 4-5 cm leveän) pitää lautoja askarrella enemmän. Se on silti melko nopeaa työtä, kun käyttää sabluunaa mallina ja rei'itintä. Jos sinulla siis on paperinrei'itin, voit tuoda sen mukanasi, mutta selviämme ilmankin. Muut välineet ovat kynä josta jää jälki käytetätyyn materiaaliin / pahviin ja sakset.
Sitten luodaan loimet, tehdään tiuhta(järjestellään langat) ja ruvetaan kutomaan. Kutoa voit niin kauan kuin sinua huvittaa. Voit tehdä lyhyen työn, esimerkiksi kirjanmerkin tai kännykkälenksun tai pitkän työn, kuten vyön. Tälläisen työn voi helposti siirtää myös kotiin ja jatkaa siellä. Viivainta ihmeellisempiä välineitä et kudonnassa tarvitse.

Lautanauha ei ole pelkästään hämäläinen, vaan yleiseurooppalainen vanha kudonnan muoto, josta todisteita on löydetty rautakaudelta asti. Lautanauhatekniikalla voi valmistaa kapeita, nauhamaisia tekstiilejä kuten vöitä, väli- ja reunanauhoja, kassinkahvoja, kirjanmerkkejä, avainnyörejä kaulaan... Esimerkkejä lautanauhoista voit etsiä hakusanoilla "tablet weaving" hakukoneesta tai Pinterestistä. Tyypillinen kuvio on jollain tavoin viisto. Se myös kertautuu usein peilikuvana, sillä muuten langat menevät helposti solmuun - kuvion kääntäminen selvittää kiertyneet langat ennen kuin ne sotkeutuvat.

Ellei ole valmistamassa Omppiksen etukäteen päättämää mallia, kannattaa ennen lankojen ostamista ja loimien luomist olla selvillä, millaista mallia on tekemässä. Lautanauhan mallit ovat usein viistouteen perustuvia, sillä langat (jotka näyttävät "pistoilta") kallistuvat viistosti joko oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle paitsi kun kuvio vaihtaa suuntaa - silloin "pisto" on suora ja näyttää usein jopa virheeltä. Tämä kuvion kääntymiskohta on kuitenkin erittäin tunnusomainen lautanauhalle eikä ole virhe. Kuvio käännetään säännöllisesti peilikuvaksi siksi, että loimet eivät menisi solmuun. Tämän voi kyllä välttää myös avaamalla ja setvimällä loimet säännöllisin väliajoin toisesta päästä, mutta se on vaivalloista. Ongelman ratkaisuksi on kehitelty myös pyöriviä mekanismeja, mutta se vaatii askartelua ja rautakaupassa käyntiä. Ensin siis malli. Pinterestistä löydät haulla tablet weaving patterns malleja, ja oman mallisi voit suunnitella applikaatiollakin (lisääkin löytynee hakukoneilla):

  • http://malarkycrafts.com/oldwebsite/TabletWeaverSW.asp
  • http://www.theloomybin.com/cw/
  • https://weaving-tool.appspot.com/
  • http://twistedthreads.org/
Lisäksi voit selailla valmiita malleja vaikkapa Pinterestistä. Monimutkainen malli on hitaampi tehdä, workshopissa tehdään vain neliön mallisilla korteilla ja ilman erityisiä langannostotekniikoita, joita hienoimmat mallit vaativat (esimerkiksi satunnaiset eläinten kuvat, jotka eivät ole symmetrisiä tai toistuvia). Jos suunnittelet itse mallisi, ota huomioon, että parin reunimmaisen loimen pujotussuunnan kummallakin puolella kannattaa olla vastakkainen, ettei nauha rupea kiertymään korkkiruuville. Tämä ei tietenkään haittaa, jos työ ei ole pitkä tai aiot ommella nauhan koristeeksi kummastakin pitkästä reunastaan kankaaseen. Suunnittele myös kuteen väri - vaikka se näkyy lähinnä vain reunassa, kannattaa se kuitenkin sovittaa reunimmaisten loimien väriin joko samaksi tai korostusväriksi.

Kun malli on selvillä, sinun pitää päättää, miten pitkä työ on kyseessä. Leveyden määrittää malli, jossain määrin ehkä pituudenkin (koska kuviota pitää kääntää peilikuvaksi, ellei aio setviä kiertyneitä lankoja kauemmasta päästä). Ellei kuvion asettumisella pituussuunnassa ole väliä, voit toki lopettaa kutomisen kun työ on tarpeeksi pitkä. Vain lankojen pituus asettaa silloin rajan.

Kun malli on valittu / suunniteltu, työn pituus on päätetty, pitää ostaa langat. Langanmenekki suunnitellaan seuraavasti: Ensinnäkin lasket, montako eri väriä pitää olla ja katsot mallistasi, moneenko reikään mitäkin väriä pitää pujottaa. Otetaan esimerkkimalli:

Lautanauhan raportti

Kuvan raportissa eli mallissa on ensinnäkin toistuva kerrosmäärä, joka määräytyy laudan reikien määrän mukaan: neljä reikää (reiät A, B, C, D), ja juuri neljä, koska lauta on nelikulmainen, eli neljä lankaa laudassa, yksi jokaisessa laudan reiässä. Raportin korkeus on siis neljä kerrosta. (Jos lauta olisi kolmio, olisi vain kolme reikää; A, B ja C. Tällöin raportti eli mallikerta olisi vain kolme kerrosta korkea eli toistettaisiin näitä kolmea kerrosta.)
Raportin leveys määräytyy sen mukaan, miten leveän kuvion haluat tuottaa eli montako loimilankaa sinä haluat, toisin sanoen, montako lautaa työhösi tarvitsee. Mitä leveämpi työ, sitä useampi lauta. Usein käytetään parillista määrää. Tässä esimerkissä on 6 loimilankaa, eli jos tästä tulee vyö, sen leveys on kuuden langan levyinen (joskin tiivistettynä tiukasti yhteen) eli noin sentin, pari, riippen langan paksuudesta. Käytännössä tästä tulee nyöri, ei leveä vyö.

P eli loimen pituus eli kuinka paljon lankaa tarvitaan?

Päätä sitten miten pitkän nyörin tai nauhan haluat, eli nyt puhutaan valmiista työstä. Siispä, jos kyseessä on nyörimäinen vyö, pitää laskea vyötärönympärys plus vyön solmimiseen menevä osuus, vaikkapa 60 sentin vyötärö ja saman verran solmimiseen eli yhteensä valmis työ on 120 cm. Siihen pitää laskea vielä vähän lisää hukkavaraa seuraavan kaavan mukaan:

  • Jokaisen erillisen loimilangan tulee olla valmiin työn mittainen PLUS 20% "kutistumisvaraa" (ei pesun takia vaan kutomisessa tapahtuvan pakollisen tiivistämisen), 50 cm viriölle lautoineen, solmuihin ja muuhun hukkavaraa. Huomaa, että jos valmiissa työssä kuuluu olla hapsuja, ota se huomioon - hukkavarasta saat vähän, mutta jos hapsut ovat kovin pitkät, et saa tarpeeksi.
  • Tämä on olennaista, joten tässä vielä kaavana:
    loimen pituus P = 1.2 x lopullinen valmiin työn pituus + 50 cm.

    Voidaan myös luoda loimet lisäten aina 15 cm metriä kohden ylimääräistä TAI kaavalla: valmiin nauhan pituus + kutistumisvara 15% + alkusolmut n. 15 cm + tutkaimet n.30cm (tutkaimet = loppuun jäävä osa). Näin esimerkiksi tekemääni kahden metrin valmiiseen nauhaan piti luoda 2,75 metrin loimet.

    Tarkista laskusi. Loimen pituus P ei ole sama kuin valmiin työn pituus! Muista hankkia myös kudelanka. Seuraavaksi valmistetaan laudat ja sen jälkeen luodaan loimet eli leikataan langat määrämittaan äskeisen laskusi mukaan.

    Lautojen valmistaminen

    Nyt tehdään laudat, ellet omista sellaisia, tai niitä ei ole tarpeeksi:
    Tee kuvan mukaisia lautoja tarpeellinen määrä. Jos materiaalia riittää, voit tehdä tulevaisuutta ajatellen ylimääräisä - on kiva, että lautasi ovat kaikki samankokoisia ja samaa "sarjaa".

    Laudan mitat ja malli

    Sopiva laudan koko on esimerkiksi pelikortista katkaistu neliö, jonka reuna on noin 7-10 cm. Pyöristä kulmat ja merkitse kulmiin reikien paikat ensin kynällä noin 1 cm päähän kulmasta, kohdista sitten paperirei'ittimen aukko merkin päälle ja puhkaise reikä. Reikien, kuten lautojen reunojenkin täytyy olla sileät, ettei lanka tartu ja rispaannu. Jos valmistat laudat vanerista, viilaa reunat pyöristäen ne ja huolittele viilaamalla / hiomalla samoin reiät poraamisen jäljiltä, jos on tarvetta. Hio hiekkapaperilla koko lauta ja lakkaa tarvittaessa. Sopiva laudan paksuus on sellainen, joka kestää käsittelyn kudottaessa, mutta on tarpeeksi ohut, eli kevyt käyttää. Ohut sitkeä pahvi, paksu ja jäykkä pahvi tai muutamamillinen vaneri kelpaa hyvin, luu ja paksu nahka on sileää ja tarpeeksi kevyttä. Laudat voivat olla kokeneemmalla kutojalla pienehkötkin, noin 5-6 cm x 5-6 cm, varsinkin, jos työt ovat lyhyitä - viriöön ei silloin hukkaannu suhteettomasti lankaa.
    Merkitse reiät kirjaimilla A, B, C, D niin, että kirjaimet kiertävät järjestyksessä laudan ympäri. Yhäällä ovat siis A ja D. Halutessasi voit myös käyttää värikoodausta. Muista kummassakin tapauksessa käyttää kynää, jonka muste ei värjää lankoja. Laudat numeroidaan. Esimerkkinä olevassa raportissa tarvitaan 6 lautaa. Useimmissa töissä tarvitaan enemmän, joten jos aiot jatkaa harrastusta, tee samalla parikymmentä lautaa, niin ne sopivat samanlaisina samaan pakkaan.

    Loimen luominen

    Kun loimen pituus on laskettu, kuteen pituus arvioitu (sitähän voi jatkaa, toisin kuin lointa) ja lankojen väri päätetty, langat hankittu, laudat ovat valmiina... on aika luoda loimet. Se tarkoittaa, että loimet vyyhditään, mitataan ja leikataan sopiviksi pätkiksi aiemmin tehtyjen laskujen mukaan ja sitten pujotetaan lautoihin. On kaksi tapaa luoda loimet: toisessa vyyditään ensin pelkät langat vaikkapa välimatkan päähän asetettujen nurinpäin käännettyjen tuolien jalkoihin ja vasta sitten leikataan ja pujotetaan ne. Toisessa pujotetaan ja vyyditään samanaikaisesti. Jälkimmäinen on kätevä ja nopea tapa mutta edellyttää asian hahmottamista etukäteen. Ensimmäinen tapa on selkeä, mutta langat päätyvät helposti vähän sekasotkuun.
    Kumpaa tahansa tapaa käytätkään, pitää ensin mitata, millä saat sopivan etäisyyden vaikkapa tuolinjalkojen väliin, jotta lankasi pituudet vastaavat laskelmiasi. Jos käytössäsi on isompi tila (jos työsi on pitkä), esimerkiksi neuvotteluhuoneen pöytä tai useampi (esim. kahvilapöytä kiinni toisissaan) voit kiinnittää sopivan välimatkan päähän toisistaan kaksi ruuvipuristinta niin, että kahva sojottaa ylöspäin. Olen kokeillut myös pöytään ruuvattavien lamppujen kiinnittimiä, ne toimivat varsin hyvin myös. Tarkista vielä kerran ruuvipuristimien etäisyys, jotta yksi kierros niiden ympäri vastaa yhtä loimen pituutta (esimerkissäni 2-metriseen työhön 2,75m loimi - ruuvipuristinten pitäisi silloin olla vähän päälle 1m 35 cm toisistaan tai vaihtoehtoisesti 2,75 m toisistaan, jolloin mitta ei ole kierros, vaan ruuvipuristinten väli eli puoli kierrosta. Koska jokainen loimi on samanpituinen, tarvitset vain tämän yhden ruuvipuristinvälin tai tuolinjalkojen välin. Jos käytät tuoleja, käännä siis kaksi tuolia esim. pöydille ylösalaisin, jalat kattoa kohti, ja mittaa kahden eri tuolin tuolinjalan etäisyys sopivaksi ja varmista, että tuolit eivät pääse liikahtamaan. Pinoa vaikka kirjoja tuolin pohjan päälle ja käännä selkänojat kauimmaiselle puolelle pöytää. Tarkista vielä etäisyys vaikkapa vetämällä jotain hukkalankaa tai narua (tai taipuisan mittanauhan) rakennelmasi ympäri.

    Kokeneen kutojan tai ison lautamäärän loimenluonti

    Loimen luonti tuolinjaloissa

    Hyppää tämän yli suoraan kohtaan Aloittelijan loimenluonti, jos teet ensimmäistä lautanauhaasi tai sinulla on vain muutama lauta mallissasi.
    Jaa lankavyyhdet tai -kerät pienemmiksi kerimällä värejä maksimissaa lautojesi reikien määrä eli nelireikäisiä lautoja varten, jos raporttisi niin sanoo, jopa neljäkin kerää samaa väriä tai ota kahdesta kerästä lanka sekä kerän sisältä että tavallisesti. Sido väri kerrallaan langan pää tuolinjalkaan tai ruuvipuristimeen ja ala vetää lankaa puristimenvarsien / tuolinjalkojen ympäri. Tarvitset esimerkin raportin mukaan esim. 6 punaista lankaa, jokaisen pituus 2, 75 m. Kokeneille tekijöille ja heille, joilla on valtavasti lautoja pujoteltavanaan: Jos haluat pujottaa laudat lankoihin jo valmiiksi tässä vaiheessa, tee näin: Katso raportista lauta kerrallaan, mitä värejä siihen on pujotettava. Pujota kerästä langanpäät korttiin oikeassa järjestyksessä (A; B; C; D) ja mielellään oikeassa suunnassa (S tai Z) - joskin tämän voi vielä korjata myöhemmin, mutta samalla kortin takapuolesta tulee etupuoli. Ellei tämä haittaa, voit pujottaa kummin päin vain - pidä huoli siitä, että kaikki neljä lankaa ovat samaan suuntaan, muuten lauta ei pyöri. Sido langat yhdessä solmuun tuolinjalan ympärille ja ala vetää lankoja yhdessä (kaikki neljä lankaa) jalkojen ympäri esimerkin 2,75 metrin verran. Sido päät jalkaan. Toista jokaisen laudan kohdalla. Jos on lautoja, joissa on keskenään sama lankojen värijärjestys, voit vetää ne laudat kaikki kerralla näin: pujota kaikki samanlaista pujotusta vaativat laudat langanpäihin, kaikkien näiden lautojen kaikki neljä lankaa. Jätä yksi lauta "kellumaan" lankoihin pitäessäsi muita kädessäsi - kuljeta lankoja lautojen kanssa (paitsi se yksi lauta) koko kierroksen ympäri eli 2,75 m. Kun olet ohittanut aloitusjalan, pudota seuraava lauta kellumaan, toista. Toista kaikkien niiden lautojen kohdalla, joissa on tämä sama pujotus / väritys.

    Esimerkin raportin mukaan samoin väritettyjä lautoja on aina kaksi: 1 ja 6, 2 ja 5 sekä 3 ja 4. Näin siis tässä esimerkissä vaikkapa 1 ja 6 voidaan pujottaa peräkkäin lankoihin, sitoa langanpäät yhdessä jalkaan ja päästää käsistä toinen lauta, kävellä tuolien ympäri, pudottaa toinen lauta ja taas kiertää tuolit, sitoa loppupää tuolinjalkaan. Sitten on lautojen 2 ja 5 vuoro jne. Huomaa, että laudassa 1 on S ja laudassa 6 Z-pujotus. Ellet osaa miettiä pujotuksen suuntaa tässä vaiheessa, voit kohta kääntää laudan, vaikka sen tausta tuleekin sitten etupuoleksi. Koska lauta on kuitenkin samanlainen kummaltakin puolelta ja rekien kirjaimet ovat samat kummalta puolelta tahansa tarkasteltuna, laudan kääntäminen ei haittaa mitään. Tärkeää on saada tässä vaiheessa langat oikeisiin reikiin (A-D), sillä niiden korjaaminen vaatii työn purkamista.

    Aloittelijan loimenluonti

    Leikatut loimet
    Loimen luonti pöydänjaloissa


    Valkopohjaisessa loimenluontikuvassa oikealla: mittaa raporttisi mukaan sopiva määrä määrämittaisia loimia. Esimerkissä punaista mitattiin 6, vaaleansinistä 8 ja tummansinistä 10 lointa 2m75cm.

    Voit myös ottaa ideoita toisesta loimenluontikuvasta, jos sinun on vaikea löytää sopivanmittaista huonekalua tms. Kun loimet on mitattu ja leikattu, voit - varsinkin jos loimesi on useita metrejä pitkä - "letittää" loimet kaikki yhdessä, jotta ne on helpompi pitää sotkeutumattomina pujottamisen ajan:

    Loimen "letittäminen"

    Loimen "letittäminen" työn siirtämistä ja aloittamista varten: Ollessasi varma, että langat ovat oikean mittaisia ja niitä on oikea määrä, joko kiinnitä lankojen päät ennen katkaisua tai katkaise langat mittaamistasi kohdista ja solmi ne kiinni vain toisesta päästä. Kokoa loimien pituus tiivimmäksi ja helpommin käsiteltäväksi niin, että pujotat kämmenen rannetta myöten lankojen välistä läheltä solmua ja alat "virkata" silmukoita loimesta kädelläsi. Syntyvä ketjusilmukkaketju pitää langat hyvässä järjestyksessä ilman takkuja.

    Loimilankojen pujottaminen lautoihin

    Nyt pujotetaan lankoja reikiin lauta kerrallaan. Pujotuksia on kahdenlaisia: ns. S- ja Z-pujotuksia.

    S- ja Z-pujotus
    Langoitettu ensimmäinen lauta
    Toisen laudan langat

    Katsotaan sitten raportista, mitä väriä kuhunkin reikään on tarkoitus pujottaa ja pitääkö valita S- vai Z-pujotus. Jos langat tuntuvat karkaavan, voit väliaikaisesti kiinnittää langat yhteen "ovennuppipäästä" amerikkalaistyylisella paperiliittimellä tai muulla nipistimellä. Vasemmalla on malliraportin ensimmäisen laudan langoitus, kolme tummansinistä ja yksi punainen, joka menee B-reikään. Oikealla on malliraportin toisen laudan langoittaminen. Esimerkkiraportin mukaan työsi kuuluisi näyttää alakuvan mukaiselta ylhäältä katsottuna.

    S- ja Z-pujotus raportin mukaan

    Lankojen ja lautojen järjestäminen:

    Tarkista, että laudat ovat oikeassa järjestyksessä - vaikka langat ovat solmussa ja siltä osin "väärässä järjestyksessä" solmun lähellä, siirrä laudat keskenään oikeaan järjestykseen numeroinnin perusteella. Aseta vaikkapa lauta numero yksi vasemmalle ja viimeinen lauta oikealle. Pidä laudat lähellä päätä, jossa on pelkkä solmu, ei ketjusilmukoita+solmu. Kohta, kun kudotaan, ketjusilmukoiden puoli on "lautojen takana", kauempana kutojasta. Asettele laudat niin, että ykkönen on vasemmalla, kuutonen oikealla. Reikien tulisi siis asettua kaikkien samoinpäin (eli yläreunassa kaikissa laudoissa lukee A ja D) ja kun pyöritetään poispäin itsestä, A:ta seuraa B jne. ja jos pyöritetään kohti kutojaa, on järjestys esim. D, C, B, A.
    Jos huomaat virheen, voit vielä avata solmut ja varovasti korjata tilanteen, mutta jos lauta on muuten oikein langoitettu, pujotuksen suunta vain koko laudassa on väärä, älä avaa solmuja vaan käytä seuraavaa menetelmä: Seuraavana tarkistetaan vielä pujotuksen suunta. Esimerkissä laudat 1-3 pitää siis pujottaa eri suuntaan kuin laudat 4-6. Jos huomaat, että jokin lauta on muuten oikein pujotettu, mutta suunta on väärä, ei kannata avata solmuja vaan kääntää laudan oikealle osoittava puoli vasemmalle.

    Lautojen pujotuksen suunnan muutaminen

    Kuteen valmistelu

    Lasta kantokahvasta

    Kude on lanka, joka pujottelee edestakaisin loimien läpi, eli se lanka, jota kutoja pujottaa oikealta vasemmalle ja takaisin viriössä. Kuteen voi tietenkin viedä viriön läpi millä keinolla hyvänsä, vaikka pienenä keränä mutta kätevintä on keriä kude lastaan tai sukkulaan. Lasta on vain puinen rima, "viivotin", jonka kumpaankin lyhyeen päähän on tehty v:n mallinen lovi langalle.S Sukkula on järeämpi ja sillä on puikulamainen muoto. Jos käytät sukkulaa tai pientä kerää, tarvitset myös viivottimen tms. tiivistääksesi viriötä aina lautojen kääntämisen yhteydessä. Ensimmäistä työtäsi varten voit hätätilassa askarrella lastan pahvisen viinilaatikon kahvasta, jos siinä on valmiiksi kuvan mukainen muoto. Leikkaamalla päät pois paljastui hyvä lovi kummastakin päästä.

    Loimien päiden kiinnittäminen

    Solmi kumpaankin loimikimpun päähän hevosenhäntäsolmu, ellei siellä jo ole solmua (jos letitit, luultavasti on.) Siirrä laudat noin metrin päähän toisesta päästä, setvi loimet ja tasaa ne keskenään samalle kireydelle ja mahdollisesi leikkaa saksilla epätasaisuudet pois (tämä ei ole välttämätöntä). Kiinnitä pää, jossa laudat eivät ole ensin solmulle, jonka voit tarvittaessa avata ja sitten tukevasti ovenkahvaan. Pää, jossa laudat ovat, pitää myös setviä ja tasata samalle kireydelle, solmia ja kiinnittää solmun läpi työ väljään vyöhön ja vyötärölle rinnan alle. Jos vyö on tiukalla, et näe tehdä työn alkua. Kun työ hieman etenee voit tiukentaa vyön, jos haluat. Voit myös käyttää erillistä nauhaa ja hakaneulaa siihen, että solmit ja laskostat työtä vyöhösi työn edetessä. Mikä tahansa järjestely, jossa loimilangat pysyvät suhteellisen kireällä, jotta pystyt työskentelemään, on hyvä.

    Kudonta-asento

    Tarkista vielä, että lautasi ovat oikeassa järjestyksessä ja oikein päin (pujotus). Kieputa itsellesi perhonen kudelangasta (sormien ympärille kahdeksikkoa) tai keri kudelankaa sukkulaan tai lastaan. Varaa vierelle viivotin, ellet käytä lastaa. Sitten voidaan aloittaa kutominen: Järjestä laudat niin, että raporttisi A-reikä on kaikissa laudoissa samassa kohdassa. Viriö aukeaa, eli lautojen etupuolelle muodostuu (sinun ja lautojen väliin) lankojen väliin aukko: osa loimista on ylhäällä (yläreikien langat) ja osa alhaalla. Pujota kude sukkulassa tms. nyt viriön läpi ja jätä kudelankaa roikkumaan työn ulkopuolelle 10 cm. Tämä päätellään myöhemmin neulalla. Vedä varovasti kudelanka viriön itsesi puoleiseen päähän kahdella kädellä, tiivistä kevyesti lastalla tai viivaimella. Käännä raporttisi mukaisesti lautoja 90 astetta (nelikulmaisilla laudoilla) joko poispäin itsestäsi tai itseesi päin - lue raportista miten kuuluu kääntää. Uusi viriö aukeaa ja pujota tällä kertaa kude takaisin alkuperäiselle puolelle edeten kuten edellä. Voit tiivistää viivaimella heti tai vasta kun uusi viriö aukeaa. Muista, ettet kiristä kudelankaa liian kireälle, muuten työstäsi tulee toisista kohdista kapea, toisista leveä. Yritä säilyttää sama kireysaste kuteen suhteen läpi työn.

    Viriö ja kude

    Kun raporttisi käskee tai muuten koet, että lautojen takana olevat loimet alkavat uhkaavasti kiertyä niin tiukalle, että ne vetäytyvät mykkyrään, on aika viimeistään vaihtaa kuvion suunta. Se tapahtuu kun kuvio on tehty kokonaan loppuun - ja sitten vain aloitetaan kutominen kuten ennenkin, mutta joka kerralla käännetään lautoja vastakkaiseen suuntaan. Jos siis aluksi käänsit poispäin itsestäsi, nyt käännät saman verran itseesi päin. Ja taas, kun loimi sotkeutuu tai raportti käskee tai kun haluat, toista kuvion kääntäminen. Muista, että kuvion ja siis kiertosuunnan vaihtaminen muodostaa peilikuvakuvion työhösi. Siksi kannattaa olla huolellinen sen suhteen, milloin tämän tekee, jotta kuvio näyttää kivalta. Kääntymiskohtaan tulee rivi "pistoja", jotka eivät kallistu viistosti oikealle eivätkä vasemmalle (osa tai kaikki). Tämä on aivan normaalia.

    Kun työ on halutun pituinen, pitää tietenkin varmistaa, ettei työ purkaudu päistä. Mieti tämä asia jo etukäteen: aiotko huolitella päät, letittää tai solmia hapsut? Huolittelussa kannattaa varata joitain senttimetrejä kunnollisen ja pitävän päärmeen tekemiseen, etteivät loimet vain karkaa käytössä. Matkan varrella jatketut kudelangat myös päätellään pujottamalla langanpäät jonkin matkaa neulalla nauhan sisään.

    Valmista nauhan alkua

    Sanasto

    lauta (tablet, card)
    noin 7 x 7 cm puinen tai pahvinen (oikeasti nahkainen, luinen tai sarviluinen tai puinen, esim. nykyään vanerinen) levy, joka voi olla kolmi- tai jopa kahdeksankulmainen. Nelikulmainen on yleisin. Laudan jokaisessa kulmassa on reikä noin 1 cm päässä reunasta. Kulmat merkitään joko värein tai kirjaimin. Vähintään merkitään lautojen yläreuna.
    sidos (weave)
    tapa, jolla kude kulkee lomien lomassa. Kude kulkee lomien yli ja ali säännöllisellä tavalla. Sidoksia: palttina, toimikas jne. Lautanauhassa ei ole erikseen kudetta, vaan loimet kiertyvät toistensa ympäri muodostaen kankaan.
    loimi (warp)
    työn pituussuuntaiset langat, joiden pituudesta riippuu työn pituus ja joiden lukumäärästä riippuu työn leveys.
    kude (weft)
    kude pitää työn kasassa yhdistämällä loimet toisiinsa. Kude pujotellaan yksinkertaisimmillaan joka toisen loimen alta ja joka toisen loimen päältä, ja seuraavalla kierroksella päivastoin. Pirtanauhassa on kude, lautanauhassa ei tavallaan ole.
    lasta, sukkula (shuttle)
    yleensä puinen, mutta myös sarviluusta tehty, tässä tapauksessa litteä, viivottimenomainen, lyhyistä päistään kovera esine, jolle kude kierretään ja jolla kude lyödään (pujotetaan) viriöstä (loimien välistä). Nykyään käytetään yleisesti muoviviivotinta tiivistämiseen, litteästä sileästä puusäleestä muotoiltua lastaa sukkulana. Myös paksu, lähes taipumaton pahvi kelpaa.
    viriö (shed)
    loimien väliin muodostuva "tunneli". Viriön "katon" muodostavat lautojen kulloisellakin hetkellä ylhäällä olevat loimet, "lattian" taas kulloisellakin hetkellä alhaalla olevissa rei'issä kulkevat loimet. Näiden välistä pujotetaan kude(lanka) sukkulassaan.
    tiuhtalanka (lease cord)
    lankanippun sotkeutumaton risteyskohta, esimerkiksi sellainen, jossa loimia luodessa on pujoteltu "kude" kaksi kerrosta niin, että myöhemminkin on loimien järjestys selvä. Usein tiuhtalangan jälkeen vielä letitetään lointa, jottei se sotkeennu.

    Lautanauhan voi kutoa suoraan vaatekappaleen reunaan ilman, että sitä tarvitsee erikseen siihen ommella: (Lähde: graydragon.org)

    Yksinkertaisimmillaan lautanauha on vain naru tehtynä kahdella laudalla, joista käytetään vain kahta reikää.

    Lähteet:

    • http://sca.uwaterloo.ca/~praetzel/weaving/tablet.html
    • Kaukonen, Toini-Inkeri, 1968. 'Om brickvävningsens traditioner i Finland och ett par brickband fran korstågstiden' ( 1965. Suomen kansanomaiset Nauhat (Finnish national bands), Helsinki.