Paperintaittelutaide
Kurki on maailmanlaajuisesti tunnetuin origami. Japanilaiselle se symbolisoi onnea,
ja niinpä he jakelevatkin itse taittelemiaan kurkia muun muassa lahjojen mukana. Tämän sain tanssiesityksessä, jossa esiintyjät kiittivät katsojia jakamalla yleisölle lahjoja. Tämä tuli
käsinkirjoitetun kortin ja itsetehdyn kännykkäkoristeen mukana. (Muita suosittuja kiitoslahjoja ovat
käsipyyhkeet.)
Origamitauluni, joista punasävyinen kabukinäyttelijää esittävä oli näytteilläkin. Napsauta kuvaa nähdäksesi sen suurempana japanilaisella sivustollani.
Olen harrastanut origamia kahdeksanvuotiaasta saakka. Kinusin Taideteollisuusmuseoon suuntautuneen kouluretkeni innoittamana äitiäni viemään minut paperinäyttelyyn toisenkin kerran -
pahaksi onneksi en edes tiennyt missä näyttelyssä olin ollut. Lauantaina tanssiharjoituksiin yhdessä
ajaessamme radiossa kerrottiin päivän menovinkkejä. Ja pikku-Manne innostui, siinähän se näyttely oli!
Äiti ei ollut oikein innokas veimään minua museoon kesken aikuisten ja lasten tanssiharjoituksia, mutta
melkein sopiva rakonen kuitenkin saatiin neuvoteluta, ja niin lapsi pääsi museoon. Oikeastaan minua
olivat kiehtoneen kiinalaiset silhuettikuvat, mutta sattui niin, että japanilaisnainen, joka ei paljon
suomea puhunut, oli juuri opettamassa valtavalle yleisölle origamilinnun taittelua. Pääsin vielä mukaan
ja vaikka lapsen pituisena en mitään joukon takaa nähnytkään, sain kuin sainkin taiteltua linnun, laatikon
ja perhosen. Niitä syntyikin koko pienen tytön huoneen lattia täyteen. Äidin töistä tuoma muistilappukuutio
tuli hyvään käyttöön - laput olivat täydellisiä neliöitä, kuten usein origamissa on vaatimuksena.
Koska olin esi-internettiajan lapsi, hain mallini ja oppini kirjaston kirjoista. Japani ei ollut yliedustettuna missään Helsingin kirjastossa, joten kalusin kaikki mitä oli, ja origamimalleja löysin vielä kaksi lisää, ja niine hyvinen minun oli tultava toimeen. Jouduin tosin kaivelemaan kaikenlaisia japaniaiheisia kirjoja, joten tuli luettua muutama matkakertomus, haiku- ja tankakokoelma, sekä Genjin tarina... muun muassa.
Amerikan-vuosi mullisti kaiken: Floridan Disney Worldissa myytiin origamikirjoja! Ja paperia! Japanissa kävin origamikerhossa, mutta se kokoontui vain kerran kuussa. Muistona on kuitenkin muutama origamitaulu, joista
yksi oli jopa ulkomaalaisten oppilaiden
näyttelyssäkin.
Origamia voi tehdä jätepaloistakin: tähdet on kääritty lahjapaperin sekä aikakauslehden sivun suikaleista. Origamitekniikalla saa tyylikkäitä ja edullisia koristeita myös länsimaiseen vuodenkiertoon:
tässä pupuja, tipuja, kukko ja kana pääsiäisenä. Puput ovat minusta hienointa origamia: pelkistetty ja yksinkertainen malli, silti täysin tunnistettavissa.
Japanilaiseen kulttuuriin kuuluvat kaikenlaiset asetelmat, jotka ilmentävät vuodenaikoja, juhlapyhiä ja niin edelleen. Esimerkiksi tyttöjen päivänä esiteltävät hina-asetelmat saattavat maksaa mansikoita, joten
korvasin käsin tehdyt pikkuruiset nuket ja heidän tykötarpeensa paperisilla. Minulla on kaksi muutakin hina-asetelmaa, mutta kumpikaan ei tietenkään ole
tälläinen hieno.
Ohjeet seinälle ripustettavan hina-asetelman tekemiseen löytyvät japanilaisilta sivuiltani. Okazawa-sensein puoliso antoi itse tekemänsä simpukoista silkkikankaalla päällystämällä viimeistellyn hina-asetelman.
Hina-asetelmassa on aina korkea-arvoinen pariskunta, joka häitä ollaan viettämässä. Heille soittaa orkesteri, ja heillä on muutama palvelija tai kamarineito seurueessaan. Pari istuu itse korkeimmalla portaalla, ja heidän eteensä on kannettu lahjoja, muun muassa riisikakkua eli mochia. Usein parin takana on lehtikullalla päällystetty paperinen sermi, ja portaat, joilla he istuvat, on punainen matto. Sivuilla on (punaiset) paperilyhdyt.
Origami on vain yksi ilmentymä japanilaisten kiinnostuksesta kaikenlaista käärimistä
ja taittelemista kohtaan. Taittele ensin litistetty pussi pituussuunnassa kolmeen osaan. Kääri sitten pussin pohjasta päin alkaen suorakaiteesta kolmioita suorakaiteen koko pituudelta. Tunge kahvat lopulta syntyneen kolmion reunan alle. Aloita pitkällä ja kapealla suikaleella. Tässä suikaleen toinen puoli on lila ja toinen vihreä. Raidat symboloivat liuskan jatkumista. Taita ensin "solmu" eli viisikulmio ja jätä suikaleen pää syntyneen solmun sisään. Jatka suikaleen kieputtamista kuvan mukaisesti. Kun suikale
loppuu, työnnä sen pää viisikulmion reunan sisään ja katkaise näkymättömästi. Purista varovasti kaikki viisi
särmää sisään, jotta tähti pullistuu. Eräs käytännöllisimmistä origameista retkellä on muki, jonka voi taitella voipaperista, joka on ollut leipien kääreenä. Taittele neliö kahtia kolmioksi. Taita terävät kulmat kohti reunoja, suunnilleen siihen kohtaan, jossa on kärkien välinen puolimatka. Taita lopuksi 90 asteen kärki alaspäin, kohti syntyvän kupin etuseinämää. Pullista kuppi käyttökuntoon. Luonnollisen kokoinen puu, jonka lehdet ovat origamitekniikalla tehdyt. Origamimuseo sijaitsee Komatsussa, lähellä Kanazawaa, jossa asuin. Sinne on rakennettu erilaisia
asetelmia: perinteisiä japanilaisia
maisemia
ja
festivaaleja, eläinasetelmia ja luonnollisen kokoisia kirksikkapuita, jotka paljastuvat lähemmin tarkasteltuina tuhansista kurjista muodostuviksi... Vitriineissä on erikoisia malleja, joita museoon on ilmeisesti saapunut maailman kaikista kolkista. Esillä on myös japanilaisten taiteilijoiden paperiveistoksia, origamitöitä ja taidonnäytteitä, joista yksi on "maailman pienin origamikurki". Sitä pitää katsoa mikroskoopilla. Se on oikeasti hyvin, hyvin pieni, ja se on taiteltu pinseteillä mikroskoopin alla.
Taittelemisessa on puolensa: Japanin kosteassa ilmastossa vaatteiden silittämistä ei ole juuri tarvittu
ennen länsimaalaisten omituisesti leikattujen vaatteiden aikakautta. Kimono ja sen sukulaisvaatteet ovat
suorakaiteista koottuja, joten ne voi taitella saumoja pitkin litteäksi levyksi, laittaa kaappiin pinon
alimmaiseksi, ja parin päivän päästä vaate on rypytön. Taittelemalla voi myös säilyttää siististi vaikkapa
muovipusseja:
